Kiinteistöverosta
Mahtavaa!
Taas on kunnallisvaalit. Itsekin hieman ihmettelen viikonlopun leppoisaa meininkiä Tikkurilan maalaismarkkinoilla. Vieläkin (sunnuntaiyö, aivan liian myöhään) tuntuu olevan draiwi päällä. Mieleen kun eduskuntavaaleista jäi lähinnä järjetön hösis paikasta toiseen ja nenäliinapakettien tyrkyttäminen ohikulkeville, katseensa visusti maassa pitäville potentiaalisille äänestäjille. Tänään oli oikeasti tosi kivaa. Jakotuotteet (vanhat kunnon) nenäliinapaketit ja kukkasipulipussit menivät kuin kuumille kiville. Yllätyksekseni moni kuntalainen oli tullut varta vasten minua tenttamaan. Eli kaiken kaikkaan hieman erilainen meininkin kuin Klaukkalan markkinoilla joulukuussa -06. Silloin sai tosiaan aloittaa itsensä ja tuotteen ("miksi mä sulta nenäliinapaketin haluaisin") esittelystä. Nyt sai mennä suoraan asiaan, kun porukka tuntee jo.
Eräs asia, jota kestoaiheeksikin voisi nimittää, puhutti jälleen monia kuntalaisia: kiinteistövero. Minulta kysyttiin moneen otteeseen, miksi emme nyt alenna kiinteistöveroa, kun verokarhu tarkistelee tonttien verotusarvoja ylöspäin lähivuosina. Kaupungin tulokertymä pysyisi suurinpiirein samana.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ainakaan pääkaupunkiseudulla asumisen hintaa ei pitäisi enää nostaa tippaakaan. Täällä on jo nyt pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, niin kerros- kuin pientaloista. Muun muassa edellä mainittujen syiden vuoksi me itse asiassa alensimme vakituisen asunnon kiinteistöveroa 0,42 prosentista 0,3 prosenttiin. Tämä tietysti helpottaa niiden kukkaroa eniten, joiden asuinrakennuksen verotusarvo on suhteellisesti korkeampi, kuin esimerkiksi tontin (uusi talo pienellä tontilla).
Miksi sitten emme alentaneet yleistä (siis tonttiin kohdistuvaa) kiinteistöveroprosenttia? Sepä ei olekaan niin yksinkertainen asia, ainakaan kuntatalouden näkökulmasta. Kiinteistöveron tuotoksi Vantaalla vuonna 2008 arvoidaan noin 50 miljoonaa euroa. Yli 95 % verokertymästä tulle yleisen ja vakituiseen asuntoon kohdistuvan veron kautta. Loppu lienee voimalaitosten ja rakentamattoman asuinpaikan kiinteistöveroa. Yleinen kiinteistöveroprosentti on sama niin asuintonteille kuin liike-elämän käytössä oleville tonteille. Ja kun Vantaa on sattuu olemaan työpaikkavaltainen kunta ja meillä on markettia vaikka muille jakaa, tarkoittaa se sitä, että kiinteistöverokertymästä suurin osa tulee muilta kuin kunnan vakituisilta asukeilta. Toisin sanoen noin 2/3 Vantaan 50 miljoonan euron kiinteistöverosta maksavat yksityiset yritykset. No, mutta tämähän pelkästään positiivinen asia ja kertoo siitä, että Vantaa on elinkeinoelämän silmissä houkutteleva investointikohde. Bravo.
Sitten kun ryhdytään ryhdytään miettimään kiinteistöveron laskemista, lyö kaupungin tuloksekas elinkeinopolitiikka ikävästi kiinteistöveronmaksajan korville. Nimittäin, jos kiinteistöveroprosenttia laskettaisiin esimerkiksi niin, että verokertymä olisi 40 miljoona euroa 50 me:n sijaan, koituisi tästä asukkaille hyötyä vain noin 3 miljoonan euron verran. Ja voitte uskoa, että 10 miljoonan lovi kaupungin (jonka tulos tänä vuonna saadaan nipin napin plussalle) kassassa on paljon - todella paljon.
Ja kuten sanottu, en missään tapauksessa kannata kiinteistöveron kiristämistä - päinvastoin. Pääkaupunkiseudun asumiskustannukset ovat jo nyt päätä huimaavia. Mutta kun asioita ryhdytään laittamaan tärkeysjärjestykseen, veikkaanpa, että se 5000 neliön tontille rakennetussa rintamamiestalossa ikänsä asunut mummo valitsee mielummin toimivat terveyspalvelut, kunnollisen kotihoidon ja laadukkaan vanhustenpalvelut kuin muutaman kympin edullisemman kiinteistöveron. Esitänkin harkittavaksi yleisen kiinteistövero jakamista lainsäädännöllisesti siten, että kunnat voisivat päättää vakituisille asuintonteille ja liiketonteille kummallekin oman kiinteistöveroprosentin. Valtio toki edelleen määrittäisi ylä- ja alarajat.
Taas on kunnallisvaalit. Itsekin hieman ihmettelen viikonlopun leppoisaa meininkiä Tikkurilan maalaismarkkinoilla. Vieläkin (sunnuntaiyö, aivan liian myöhään) tuntuu olevan draiwi päällä. Mieleen kun eduskuntavaaleista jäi lähinnä järjetön hösis paikasta toiseen ja nenäliinapakettien tyrkyttäminen ohikulkeville, katseensa visusti maassa pitäville potentiaalisille äänestäjille. Tänään oli oikeasti tosi kivaa. Jakotuotteet (vanhat kunnon) nenäliinapaketit ja kukkasipulipussit menivät kuin kuumille kiville. Yllätyksekseni moni kuntalainen oli tullut varta vasten minua tenttamaan. Eli kaiken kaikkaan hieman erilainen meininkin kuin Klaukkalan markkinoilla joulukuussa -06. Silloin sai tosiaan aloittaa itsensä ja tuotteen ("miksi mä sulta nenäliinapaketin haluaisin") esittelystä. Nyt sai mennä suoraan asiaan, kun porukka tuntee jo.
Eräs asia, jota kestoaiheeksikin voisi nimittää, puhutti jälleen monia kuntalaisia: kiinteistövero. Minulta kysyttiin moneen otteeseen, miksi emme nyt alenna kiinteistöveroa, kun verokarhu tarkistelee tonttien verotusarvoja ylöspäin lähivuosina. Kaupungin tulokertymä pysyisi suurinpiirein samana.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ainakaan pääkaupunkiseudulla asumisen hintaa ei pitäisi enää nostaa tippaakaan. Täällä on jo nyt pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, niin kerros- kuin pientaloista. Muun muassa edellä mainittujen syiden vuoksi me itse asiassa alensimme vakituisen asunnon kiinteistöveroa 0,42 prosentista 0,3 prosenttiin. Tämä tietysti helpottaa niiden kukkaroa eniten, joiden asuinrakennuksen verotusarvo on suhteellisesti korkeampi, kuin esimerkiksi tontin (uusi talo pienellä tontilla).
Miksi sitten emme alentaneet yleistä (siis tonttiin kohdistuvaa) kiinteistöveroprosenttia? Sepä ei olekaan niin yksinkertainen asia, ainakaan kuntatalouden näkökulmasta. Kiinteistöveron tuotoksi Vantaalla vuonna 2008 arvoidaan noin 50 miljoonaa euroa. Yli 95 % verokertymästä tulle yleisen ja vakituiseen asuntoon kohdistuvan veron kautta. Loppu lienee voimalaitosten ja rakentamattoman asuinpaikan kiinteistöveroa. Yleinen kiinteistöveroprosentti on sama niin asuintonteille kuin liike-elämän käytössä oleville tonteille. Ja kun Vantaa on sattuu olemaan työpaikkavaltainen kunta ja meillä on markettia vaikka muille jakaa, tarkoittaa se sitä, että kiinteistöverokertymästä suurin osa tulee muilta kuin kunnan vakituisilta asukeilta. Toisin sanoen noin 2/3 Vantaan 50 miljoonan euron kiinteistöverosta maksavat yksityiset yritykset. No, mutta tämähän pelkästään positiivinen asia ja kertoo siitä, että Vantaa on elinkeinoelämän silmissä houkutteleva investointikohde. Bravo.
Sitten kun ryhdytään ryhdytään miettimään kiinteistöveron laskemista, lyö kaupungin tuloksekas elinkeinopolitiikka ikävästi kiinteistöveronmaksajan korville. Nimittäin, jos kiinteistöveroprosenttia laskettaisiin esimerkiksi niin, että verokertymä olisi 40 miljoona euroa 50 me:n sijaan, koituisi tästä asukkaille hyötyä vain noin 3 miljoonan euron verran. Ja voitte uskoa, että 10 miljoonan lovi kaupungin (jonka tulos tänä vuonna saadaan nipin napin plussalle) kassassa on paljon - todella paljon.
Ja kuten sanottu, en missään tapauksessa kannata kiinteistöveron kiristämistä - päinvastoin. Pääkaupunkiseudun asumiskustannukset ovat jo nyt päätä huimaavia. Mutta kun asioita ryhdytään laittamaan tärkeysjärjestykseen, veikkaanpa, että se 5000 neliön tontille rakennetussa rintamamiestalossa ikänsä asunut mummo valitsee mielummin toimivat terveyspalvelut, kunnollisen kotihoidon ja laadukkaan vanhustenpalvelut kuin muutaman kympin edullisemman kiinteistöveron. Esitänkin harkittavaksi yleisen kiinteistövero jakamista lainsäädännöllisesti siten, että kunnat voisivat päättää vakituisille asuintonteille ja liiketonteille kummallekin oman kiinteistöveroprosentin. Valtio toki edelleen määrittäisi ylä- ja alarajat.
Labels: kiinteistövero
0 Comments:
Post a Comment
<< Home