Antti uudessa osoitteessa

Seuraa jatkossa Anttia uusilla nettisivuilla osoitteessa

www.anttilindtman.fi

tai facebookissa

Antti Lindtman - Tekijä eduskuntaan.

Lastu laineilla

"Kuin lastu maailmantalouden laineilla." Näin kommentoi Islannin pääministeri jokin aika sitten maansa taloudellista tilannetta. Lause tuli mieleen, kun kaupunginvaltuuston kokouksessa esiteltiin Vantaan ensi vuoden budjettia. Talousarvion valmistelu on aloitettu viime keväänä. Viimeiset viilaukset tehtiin alkusyksystä. Painoon se meni lokakuun alussa. Budjetin valmistelu on aloitettu aikana, jolloin maailmantalouden näkymät olivat kuin kaunis maisema verrattuna tähän päivään. Eräs amerikkalainen professori kuvasi meneillään olevaa finanssikriisiä osuvasti: "Finanssimarkkinat ovat kuin verkko, joka kestää pienet iskut, koska verkko joustaa. Mutta jos verkko repeää, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu.

Tosiaan, kukaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan ja mitä vaikutuksia sillä on Vantaalle. Talouden taantumissa ja lamassa, vaikutukset tuppaavat näkyä ensimmäisenä sen pienen ihmisen elämässä - eläkeläisen, opiskelijan, duunarin tai yksinhuoltajan kukkarossa. Siksi Vantaankin on varauduttava ja tehtävä suunnitelma siitä, miten tilanteesta kuin tilanteesta selvitään ja kuntalaisen kannalta tärkeimmät palvelut pidetään pyörimässä.

Vanha sanonta kuluu, että se mikä menee alas, tulee pomminvarmasti myös ylös. Niin tulee tapahtumaan tälläkin kertaa. Nyt vain olisi tärkeintä välttää pahimmat virheet ja esimerkiksi 90-luvun kaltaisiin ennaltaehkäisevän työn alasajoon ei ole enää varaa. Veikkaanpa, että viime vuosikymmenen kipeimmät päätökset näkyvät tänä päivänä HUS:in nuorten psykiatrian hoitojonoissa.

Ensi valtuustokausi ei tule olemaan helppo. Uusia avauksiin - taloudellisiin satsauksiin ei liene montaa lanttia. Asiat on pystyttävä tekemään paremmin. Sosiaali- ja terveystoimessa on tehostettavaa 150 henkilötyövuoden verran. Muillakin toimialoilla on käytävä rakenteet läpi. Vuoden aikana kaupunkiin on tullut 300 uutta työntekijää lisää. Ovatko nämä resurssit menneet suoraan palveluihin, vai hallintoon? Se pitää nyt käydä läpi ja asiat on tehtävä paremmin.

Yli 90 % enemmän kuin 70 000 euroa vuodessa ansaitsevista äänestää vaaleissa kuin vaaleissa. Uskon, että tämä näkyy yhteiskunnassa tänäkin päivänä. Entäpä ne Vantaan lähiöissä asuvat ihmiset, jotka eniten politiikkaa tarvitsevat? Lähtevätkö he äänestämään, vaikka läpi tuulen ja tuiskun? Toivottavasti, sillä nyt jos koskaan sosiaalista, ja oikeudenmukaista politiikaa tarvitaan.

Kiinteistöverosta

Mahtavaa!


Taas on kunnallisvaalit. Itsekin hieman ihmettelen viikonlopun leppoisaa meininkiä Tikkurilan maalaismarkkinoilla. Vieläkin (sunnuntaiyö, aivan liian myöhään) tuntuu olevan draiwi päällä. Mieleen kun eduskuntavaaleista jäi lähinnä järjetön hösis paikasta toiseen ja nenäliinapakettien tyrkyttäminen ohikulkeville, katseensa visusti maassa pitäville potentiaalisille äänestäjille. Tänään oli oikeasti tosi kivaa. Jakotuotteet (vanhat kunnon) nenäliinapaketit ja kukkasipulipussit menivät kuin kuumille kiville. Yllätyksekseni moni kuntalainen oli tullut varta vasten minua tenttamaan. Eli kaiken kaikkaan hieman erilainen meininkin kuin Klaukkalan markkinoilla joulukuussa -06. Silloin sai tosiaan aloittaa itsensä ja tuotteen ("miksi mä sulta nenäliinapaketin haluaisin") esittelystä. Nyt sai mennä suoraan asiaan, kun porukka tuntee jo.


Eräs asia, jota kestoaiheeksikin voisi nimittää, puhutti jälleen monia kuntalaisia: kiinteistövero. Minulta kysyttiin moneen otteeseen, miksi emme nyt alenna kiinteistöveroa, kun verokarhu tarkistelee tonttien verotusarvoja ylöspäin lähivuosina. Kaupungin tulokertymä pysyisi suurinpiirein samana.


Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ainakaan pääkaupunkiseudulla asumisen hintaa ei pitäisi enää nostaa tippaakaan. Täällä on jo nyt pulaa kohtuuhintaisista asunnoista, niin kerros- kuin pientaloista. Muun muassa edellä mainittujen syiden vuoksi me itse asiassa alensimme vakituisen asunnon kiinteistöveroa 0,42 prosentista 0,3 prosenttiin. Tämä tietysti helpottaa niiden kukkaroa eniten, joiden asuinrakennuksen verotusarvo on suhteellisesti korkeampi, kuin esimerkiksi tontin (uusi talo pienellä tontilla).


Miksi sitten emme alentaneet yleistä (siis tonttiin kohdistuvaa) kiinteistöveroprosenttia? Sepä ei olekaan niin yksinkertainen asia, ainakaan kuntatalouden näkökulmasta. Kiinteistöveron tuotoksi Vantaalla vuonna 2008 arvoidaan noin 50 miljoonaa euroa. Yli 95 % verokertymästä tulle yleisen ja vakituiseen asuntoon kohdistuvan veron kautta. Loppu lienee voimalaitosten ja rakentamattoman asuinpaikan kiinteistöveroa. Yleinen kiinteistöveroprosentti on sama niin asuintonteille kuin liike-elämän käytössä oleville tonteille. Ja kun Vantaa on sattuu olemaan työpaikkavaltainen kunta ja meillä on markettia vaikka muille jakaa, tarkoittaa se sitä, että kiinteistöverokertymästä suurin osa tulee muilta kuin kunnan vakituisilta asukeilta. Toisin sanoen noin 2/3 Vantaan 50 miljoonan euron kiinteistöverosta maksavat yksityiset yritykset. No, mutta tämähän pelkästään positiivinen asia ja kertoo siitä, että Vantaa on elinkeinoelämän silmissä houkutteleva investointikohde. Bravo.



Sitten kun ryhdytään ryhdytään miettimään kiinteistöveron laskemista, lyö kaupungin tuloksekas elinkeinopolitiikka ikävästi kiinteistöveronmaksajan korville. Nimittäin, jos kiinteistöveroprosenttia laskettaisiin esimerkiksi niin, että verokertymä olisi 40 miljoona euroa 50 me:n sijaan, koituisi tästä asukkaille hyötyä vain noin 3 miljoonan euron verran. Ja voitte uskoa, että 10 miljoonan lovi kaupungin (jonka tulos tänä vuonna saadaan nipin napin plussalle) kassassa on paljon - todella paljon.



Ja kuten sanottu, en missään tapauksessa kannata kiinteistöveron kiristämistä - päinvastoin. Pääkaupunkiseudun asumiskustannukset ovat jo nyt päätä huimaavia. Mutta kun asioita ryhdytään laittamaan tärkeysjärjestykseen, veikkaanpa, että se 5000 neliön tontille rakennetussa rintamamiestalossa ikänsä asunut mummo valitsee mielummin toimivat terveyspalvelut, kunnollisen kotihoidon ja laadukkaan vanhustenpalvelut kuin muutaman kympin edullisemman kiinteistöveron. Esitänkin harkittavaksi yleisen kiinteistövero jakamista lainsäädännöllisesti siten, että kunnat voisivat päättää vakituisille asuintonteille ja liiketonteille kummallekin oman kiinteistöveroprosentin. Valtio toki edelleen määrittäisi ylä- ja alarajat.

SDP:n puoluesihteeri on poliittinen toimija

SDP:n Hämeenlinnan puoluekokoukseen on ladattu valtava määrä odotuksia, joita ei luo ainoastaan media, vaan myös SDP:n rivijäsenet ja kannattajat. Sosialidemokraateilla on nyt edessään tuplahaaste: Kuinka hyödyntää kevään "etsikkoaika" mahdollisimman tehokkaasti ja kuinka vastata puoluekokouksessa asetettaviin, todennäköisesti hyvin vaativiin odotuksiin. Molemmat haasteet ovat meidän kaikkien yhteisiä, mutta jälkimmäisestä vastuun kantaa viime kädessä puoluejohto.

Järjestöllisestä uudistumisesta on muodostunut, jo puoluekokousaloitteiden lukumäärälläkin mitattuna, SDP:n onnistumisen edellytys. Ja niin pitää myös olla. SDP on kansanliike ja kansanliikettä johtaa kansa. Tämän johtamisjärjestelmän perkaaminen ja sellaisen tiekartan luominen, jonka päässä puolueen jäsenet ja kannattajat kokevat voivansa vaikuttaa entistä paremmin SDP:n tavoitteisiin, ovat mielestäni järjestöllisen uudistumisen edellytykset. Tämän vuoksi Hämeenlinnassa valittavan puoluejohdon ja ennen kaikkea puoluesihteerin ykkösprioriteetti on olla SDP:n järjestökoneen renki ja johtaja.

Mielestäni puolueen jäsenten keskuudessa vallitsee vahva yksimielisyys siitä, että nyt on oikea aika avata SDP:n politiikan valmistelua ja vietävä se lähemmäksi puolueen jäseniä ja kannattajia. Tämä ei tule olemaan mikään helppo nakki, mikäli avautumisella tarkoitetaan muutakin kuin pelkästään esimerkiksi avointa nettiportaalia tms. Haaste on iso ja kaikki keinot on otettava käyttöön. Järjestöuudistamisen ja poliittisen avautumisen pihvi on siinä, että nyt on tärkeämpää osata esittää oikeat kysymykset valmiiden vastausten sijaan. Karl Kautsky jo neuvoi ja Mauno Koivisto siitä muistutti, että tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.

Uskaltaisin väittää, että SDP:n osaamistaso on erittäin korkea. Me olemme poliittisen ohjelmatyön johtava puolue Suomessa. Viime eduskuntavaaleihin lähdettiin erittäin kattavalla vaaliohjelmalla, Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja voidaan pitää lajissaan korkeatasoisina ja viime puoluekokouksessa hyväksytyt visioasiakirjat ovat vertaansa vailla puhumattakaan nyt valmisteilla olevista tulevaisuusasiakirjoista. Mutta kysymys kuuluukin, miten nämä laajat ohjelmat näyttäytyvät meidän kannattajillemme tai puolueen ruohonjuuritason puurtajille? Sen jokainen voi arvioida itse, mutta mielestäni kiistaton johtopäätös on, että jatkossa prosessin tulee olla yhtä tärkeä, ellei jopa tärkeämpi, kuin tuotos.Nyt kun olemme ottamassa poliittisen linjan määrittelyssä askelta avoimuuden suuntaan, on tärkeää, että puheet muuttuvat myös teoiksi.

SDP:n tavoite on jatkossakin olla Suomen suurin ja samalla pääministeripuolue. Sosialidemokraattisen pääministerin ensisijainen tehtävä on ajaa Suomen ja suomalaisten etua, toki SDP:n arvojen ja tavoitteiden pohjalta. Tilanteessa, jossa SDP:n puheenjohtaja kantaa myös pääministerin vastuuta, puoluesihteerin rooli SDP:n kentän äänenä, eli yhdessä avoimesti valmistellun poliittisen linjan vartijana, korostuu. Siksi puoluesihteeri on, paitsi ensisijaisesti järjestökoneen rasvari, myös poliittinen toimija, joka vastaa SDP:n jäsenistölle. Tämä ei tarkoita sitä, että puoluesihteerin tulisi jatkossa automaattisesti olla eduskuntaryhmän jäsen. Se ei myöskään tarkoita, että puoluesihteeri vetäisi täysin omaa linjaa eduskunta- tai hallitusryhmästä riippumatta kuten eräässä puolueessa. Puoluesihteeri pitää nähdä enemmänkin voimavarana tai poliittisena reservinä. Siksi SDP:n puoluesihteeri ei ole vain toiminnanjohtaja, vaan myös poliittinen toimija.

SDP:n uudistumisen mittari on, kuinka uudistuminen näkyy paikallistasolla? Uudistuminen ei saa jäädä vain alun perin Kalliomäen työryhmän toimenpide-ehdotuksista jalostettuihin SDP:n puoluekokousta koskeviin sääntömuutoksiin. Paikallistason toiminta tarvitsee nyt huomattavasti lisää resursseja, tukea, uusia toimintamuotoja, parhaita käytäntöjä ja ihan yksinkertaisesti huomiota. Paikallisosastoihin tarvitaan "positiivinen räjähdys", joka tarkoittaa erilaisten ihmisten kohtaamisesta syntyneen voiman kanavoimista toimintaan.

Meillä ei ole varaa erottaa perinteistä järjestöväkeä ja uusia osaajia, vaan uusia jäseniä on kannustettava toimimaan myös omalla alueellaan. Vastavuoroisesti perinteiset osastot ja toimintamuodot kaipaavat hieman ravistelua tähän päivään. On puhallettava positiivinen henki läpi koko liikkeen ja puoluesihteerillä tulee olla suuret keuhkot täynnä ilmaa.

TIEDOTE 12.2.2008

Julkaisuvapaa heti

MYYRMÄEN TERVEYSASEMAN ILTAVASTAANOTON KILPAILUTTAMISELLE EI JÄRKISYITÄ

Vantaan kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu Antti Lindtman (sd) pitää Myyrmäen terveysaseman iltavastaanoton kilpailutusta huonona päätöksenä. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan maanantaina 11.2. ja päätti äänestyksen jälkeen kilpailuttaa käynnistettävän terveysaseman iltavastaanoton omana toiminta toteuttamisen sijaan. Äänestyksessä Kokoomuksen, Vihreiden, Kristillisdemokraattien ja Keskustan edustajat äänestivät kilpailutuksen puolesta. SDP:n ryhmä kokonaisuudessaan sekä Vasemmistoliiton edustaja liputtivat kaupungin oman toiminnan puolesta.

- Mitkään järkisyyt eivät tukeneet kilpailutusta. Arvioitu hinnan ero oman toiminnan ja ostopalvelun välillä oli minimaalinen. Lisäksi virkamiehet eivät kyenneet kumoamaan epäilystä, jonka mukaan arvioitu tarjoushinta oli laskettu rajusti alakanttiin. Myyrmäen terveyskeskuksen henkilöstöltä tulleiden tietojen mukaan MedOne oli jo yrittänyt rekrytoida kaupungin työntekijöitä extratyöhön palkkatarjouksilla, jotka olivat kustannuksiltaan aivan toisella tasolla kuin mitä kaupunginhallitukselle esitettiin. MedOnen toiminta on ollut äärimmäisen arveluttavaa ottaen huomioon, että rekrytointi aloitettiin ennen kuin kilpailutuspäätös oli lainvoimainen, Lindtman muistuttaa.

Kaupungilla ei ole tällä hetkellä palvelutuotantostrategiaa, jossa määriteltäisiin, mitkä palvelut voidaan kilpailuttaa ja mitkä ei. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa kaikki palvelut – ydintoiminnot mukaan lukien – saatetaan todellisuudessa kilpailuttaa ideologisin perustein. Päätöksiä yritetään kuitenkin perustella toiminnallisilla syillä, mutta heikolla menestyksellä.

- Vihreät ovat nyt ratkaisijan roolissa. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että usein julkisuudessa kovin vasemmistolaisesti esiintyvät Vantaan Vihreät ovat nyt ryhtyneet toteuttamaan kovaa oikeistolaista politiikkaa, Lindtman jyrisee.

- Vihreiden kaupunginhallituksen jäsenistä kumpikaan ei ole kaupunginvaltuuston jäsen, eivätkä he siten ole vastuussa suoraan äänestäjille. Onko tässä nyt lähdetty pelaamaan kaksilla korteilla peliä, jossa virallinen vihreä linja korostaa pehmeitä arvoja, samalla kun kaupunginhallitus tekee "likaisen työn" valtuutettujen puolesta, Lindtman kysyy.

Lisätietoja:
Antti Lindtman,
040 577 6255

Vantaa "lainaa" valtiolle rahaa kehärataa varten

Puhe valtuustossa 28.1.2008

Hyvät valtuustotoverit- ja kaverit,

Tässä sitä nyt ollaan. Vantaan piikki on nyt avattu. Saas nähdä kuinka paljon vantaalaisten lompsa kestää.

Jottei totuus pääse unohtumaan, virkistän hieman muistianne:
Yritin viime syksynä valtuustoseminaarissa Imatralla herättää keskustelua siitä, mistä kaivetaan rahat vuodelle 2008 kehäradan rakentamissuunnittelua varten? Tein sen, koska valtioneuvosto ei kehysriihessään päättänyt varata omaa osuuttaan budjetista kehärataa varten.

Soitin liikenne- ja viestintäministeriön budjettiosastolle ja Ratahallintokeskukseen, että mitäs nyt tehdään? RHK:sta sanottiin, että ei heillä ole rahaa ja rakentamiskonsulttien miljoonalaskuille pitäisi löytyä maksaja maaliskuusta alkaen. LVM:stä Vantaata kehotettiin kaivamaan omaa kuvettaan, mikäli haluaisimme, että Kehärata etenee.

Suomeksi sanottuna, Kokoomuksen sisäisellä sopimuksella, valtion kehysriihen yhteydessä oli sovittu, että kehäradan rakentamista siirretään ja suunnittelukustannukset maksetaan vantaalaisten veronmaksajien pussista - etupainotteisesti. Siis kaupunginhallitukselta ja valtuustolta kysymättä. Jossain vaiheessa, kun lehmänkauppa alkoi paljastua, puhuttiin höpöjä jostain RHK:n irtorahasta, jonka RHK voisi osoittaa Kehäradan rakentamissuunnitteluun.

Kuten sanottu, kysyin asiaa valtuustoseminaarissa. Virkamiesten ei tarvinnut vaivautua vastaamaan, sillä valtuuston puheenjohtajalla oli parempaa tietoa. Vastaus oli, että "ei ratahallintokeskus edes voi tietää asiasta yhtään mitään ja yksittäiset virkamiehet LVM:ssä voivat puhua mitä lystäävät, ei tästä kannata puhua valtuustoseminaarissa." Keskustelu loppui siihen.

Nyt viimeistään on selvää, että mitään irtorahaa ei ole ja siksi me olemme nyt päättämässä talousarvion määrärahan korottamisesta.

Kun valtionvarainministeriön budjettiesitys tuli, kävi ilmi, että kehäradalle oli varattu huikeat nolla euroa. Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja otti tämän tiedon lehdistössä vastaan riemuiten: "Parempi kuin osasin odottaa", lehdestä sai lukea.
Tämän lausunnon jälkeen oli vaikeaa kuvitella mitkä mahdollisuudet Vantaalla oli lobata eduskuntaa asian tiimoilta. Tulos saatiin joulukuussa, kun eduskunnassa Kokoomuksesta, vihreistä, keskustasta ja RKP:stä (ja muuten Kristillisdemokraateista yhtä lukuunottamatta) muodostunut 123 edustajan enemmistö, eräs nimeltä mainitsematon vantaalainen kokoomuskansanedustaja mukaan lukien äänesti Kehäradan rahoituksen nurin.

No, puhutaan totta, kuten tapana on. Ryhmäpäätökset ovat vakiintunut osa edustuksellista demokratiaa myös kokoomuksessa, siten Mäkisen äänestyskäyttäytyminen saa edes hiukan ymmärrystä, mutta pakko kysyä: Yritettiinkö siellä kokoomusryhmässä edes?

Entäs te vihreät. Teillähän ei ole niitä ryhmäpäätöksiä, eikö vain? Ei löytynyt eduskunnasta yhtään vihreää Kehäradan kannattajaa. Tämä hyvää seuraavia eduskuntakäsittelyjä ajatellen...

Summa summarum, hallituspuolueiden edustajat taitavat kuitata tämä taas oppositiopolitikointa, mutta oikeasti - ihan aikuistein oikeasti hyvät valtuustotoverit ja kaverit - kohtalon hetkemme on tänä keväänä maan hallituksen kehysriihen yhteydessä. Toivottavasti eräät vantaalaiset kansanedustajat ja kaikki muutkin asianosaiset pääset siihen mennessä eroon puudelimaisesta, henkilökohtaista etua ajavasta edunvalvonnasta, sillä muuten lasku on niin iso, että siihen meillä rikkailla Vantaalaisilla ei ole varaa.

Nythän tässä ei mene "kuin" muutama sata tuhatta euroa rahoituskustannuksina valtiolle köyhäinapua…

P.S. Muistutuksena vielä, että kyseessä on siis VALTION ei suinkaan Vantaan kaupungin hanke, jota me nyt rahoitamme…

9.3. klo 19.00 VAALIBILEET PINKUSSA

Ravintola Pingviini Tikkurilassa toimii näyttämönä, kun loistavat uusmaalaiset ehdokkaat tuovat lavalle huippuluokan artisteja.

Illan aikana esiintyvät tähtiehdokkaiden Antin, Tommy Tabermannin ja Maria Guzeninan lisäksi

• Maarit ja Sami Hurmerinta
• Tumppi Varonen
• Freeman
• Control Top

Tarjolla pientä naposteltavaa ja loistaaa ohjelmaa.

Virallinen ohjelma loppuu kymmenen jälkeen, mutta kukaanhan ei kiellä jäämästä...

Tule paikalle ja ota kaverisikin mukaan.

Ravintola Pingviinin löydät Tikkuraitin alkupäästä, osoitteesta Kielotie 20.