Hyvinvointi syntyy työstä – ei kansalaispalkasta
Maria Saarivuo-Sirén kirjoitti Vantaan sanomissa (28.1) perustulosta ja väitti, että sitä kritisoidaan väärillä olettamuksilla. Saarivuo-Sirén esitti itse useita perustuloa koskevia väittämiä, joiden perusteeksi hänellä ei ollut muuta kuin omat käsityksensä. Ihmekös tuo, sillä perustulon vaikutuksista ei voida tietää etukäteen juuri mitään. Se olisi laaja yhteiskuntapolitiikan käännös, jollaisesta ei ole juuri mitään aiempia kokemuksia ja epävarmuuksia on useita.
Perustulon työhön kannustavuus perustuu siihen, että sillä käytännössä korvattaisiin nykyinen sosiaaliturva. Väitetään, että vain tätä kautta kaiken työn vastaanottaminen voisi olla ehdottoman kannattavaa. Vihreiden perustulo-malli kuitenkin säilyttäisi toimeentulotuen ja asumistuen, eikä näin ollen purkaisi olemassa olevia kannustinloukkuja.
Saarivuo-Sirén väitti myös, ettei perustulosta aiheudu valtiolle lisäkustannuksia. Kuitenkin esimerkiksi Pentti Arajärvi on laskenut vihreiden kansalaispalkalle 7-8 miljardin euron hintalapun (Kalevi Sorsa -säätiön perjantaiyliopisto 15.12.2006). Vihreät eivät ole vastanneet tähän Arajärven laskelmaan, sillä heidän käsityksensä perustulon "ilmaisuudesta" perustuvat kuvitelmiin eikä laskukoneen käyttöön.
Perustulon käyttöönotolla saattaisi olla myös monenlaisia pidemmän aikavälin seurauksia yhteiskunnassa. Vihreiden malli perustuu Osmo Soininvaaran aiempiin esityksiin, ja niissähän keskeinen lähtökohta on työmarkkinoiden vapauttaminen kilpailulle. Soininvaara on viimeiset 20 vuotta pitänyt suomalaista työttömyysongelmaa rakenteellisena ja vaatinut minimipalkkojen alentamista. Kilpailukykymittausten, hyvinvointi-indikaattoreiden sekä - etenkin - työllisyystilastojen valossa suomalainen nykymalli on toiminut suhteellisen hyvin, varsinkin viime vuosina. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys on laskenut muuta työttömyyttä rivakammin. Työttömyysongelmaa on pystytty hoitamaan ilman palkka-alea, ja tästä lähtökohdasta pitää työmarkkinoita kehittää jatkossakin.
Valitettavasti myös Kauppalehti Presson (27.1) mukaan Vihreiden lisäksi kaikkien muidenkin puolueiden nuoriso-osastot demareita lukuun ottamatta ovat liittyneet kansalaispalkan kannattajiin. Onko tämä nyt Suomen tie? Hyvinvointi syntyy työstä ja se millä ehdoilla ja olosuhteissa työtä Suomessa tehdään, ratkaisee myös sen pystymmekö rahoittamaan sosiaaliturvan ja pitämään huolta myös heikoimmista.
Perustulon työhön kannustavuus perustuu siihen, että sillä käytännössä korvattaisiin nykyinen sosiaaliturva. Väitetään, että vain tätä kautta kaiken työn vastaanottaminen voisi olla ehdottoman kannattavaa. Vihreiden perustulo-malli kuitenkin säilyttäisi toimeentulotuen ja asumistuen, eikä näin ollen purkaisi olemassa olevia kannustinloukkuja.
Saarivuo-Sirén väitti myös, ettei perustulosta aiheudu valtiolle lisäkustannuksia. Kuitenkin esimerkiksi Pentti Arajärvi on laskenut vihreiden kansalaispalkalle 7-8 miljardin euron hintalapun (Kalevi Sorsa -säätiön perjantaiyliopisto 15.12.2006). Vihreät eivät ole vastanneet tähän Arajärven laskelmaan, sillä heidän käsityksensä perustulon "ilmaisuudesta" perustuvat kuvitelmiin eikä laskukoneen käyttöön.
Perustulon käyttöönotolla saattaisi olla myös monenlaisia pidemmän aikavälin seurauksia yhteiskunnassa. Vihreiden malli perustuu Osmo Soininvaaran aiempiin esityksiin, ja niissähän keskeinen lähtökohta on työmarkkinoiden vapauttaminen kilpailulle. Soininvaara on viimeiset 20 vuotta pitänyt suomalaista työttömyysongelmaa rakenteellisena ja vaatinut minimipalkkojen alentamista. Kilpailukykymittausten, hyvinvointi-indikaattoreiden sekä - etenkin - työllisyystilastojen valossa suomalainen nykymalli on toiminut suhteellisen hyvin, varsinkin viime vuosina. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys on laskenut muuta työttömyyttä rivakammin. Työttömyysongelmaa on pystytty hoitamaan ilman palkka-alea, ja tästä lähtökohdasta pitää työmarkkinoita kehittää jatkossakin.
Valitettavasti myös Kauppalehti Presson (27.1) mukaan Vihreiden lisäksi kaikkien muidenkin puolueiden nuoriso-osastot demareita lukuun ottamatta ovat liittyneet kansalaispalkan kannattajiin. Onko tämä nyt Suomen tie? Hyvinvointi syntyy työstä ja se millä ehdoilla ja olosuhteissa työtä Suomessa tehdään, ratkaisee myös sen pystymmekö rahoittamaan sosiaaliturvan ja pitämään huolta myös heikoimmista.
posted by Antti at 2:11 AM
4 Comments:
Perusteltu kirjoitus. Hyvinvointimallimme perustuu ajatukseen, että ihmiset ansaitsevat toimeentulonsa työtä tekemällä. Kun tästä lähtökohdasta luovutaan, vaikutukset yhteiskuntamme vakauden ja hyvinvoinnin kannalta ovat kielteisiä tai vähintäänkin epäselviä. Varmaa on, että kansalaispalkan myötä edessä olisi paitsi valtiontalouden rahoituskriisi, myös silpputyön räjähdysmäisesti kasvava viidakko.
Mitäs meriittiä tekijällä itsellään on, siis töitä?
Pentti Arajärvi: Tottukaa vahvoihin naisiin, miehet :
"You f*cking p*ssy", ei tuollaista "miesmallia" pitäisi päästää valtion johtoon...! Ei edes seuraksi!
t. Valtion johdossa, ja muut ei tiedä, mistä syystä!
Se ressanukko, siipeilijä, on suuresti-opiskellut - loinen... ok, suomalaisten mielestä...
t.Inssi
PS. Joku Mies valtaan, millä on todellakin realiteetit kohdallaan. Stubb, ei paha, vaikka hammasongelma onkin..
PPS. Tarja = OK, mutta kausi loppuu kohta..
Post a Comment
<< Home