SDP:n puoluesihteeri on poliittinen toimija
SDP:n Hämeenlinnan puoluekokoukseen on ladattu valtava määrä odotuksia, joita ei luo ainoastaan media, vaan myös SDP:n rivijäsenet ja kannattajat. Sosialidemokraateilla on nyt edessään tuplahaaste: Kuinka hyödyntää kevään "etsikkoaika" mahdollisimman tehokkaasti ja kuinka vastata puoluekokouksessa asetettaviin, todennäköisesti hyvin vaativiin odotuksiin. Molemmat haasteet ovat meidän kaikkien yhteisiä, mutta jälkimmäisestä vastuun kantaa viime kädessä puoluejohto.
Järjestöllisestä uudistumisesta on muodostunut, jo puoluekokousaloitteiden lukumäärälläkin mitattuna, SDP:n onnistumisen edellytys. Ja niin pitää myös olla. SDP on kansanliike ja kansanliikettä johtaa kansa. Tämän johtamisjärjestelmän perkaaminen ja sellaisen tiekartan luominen, jonka päässä puolueen jäsenet ja kannattajat kokevat voivansa vaikuttaa entistä paremmin SDP:n tavoitteisiin, ovat mielestäni järjestöllisen uudistumisen edellytykset. Tämän vuoksi Hämeenlinnassa valittavan puoluejohdon ja ennen kaikkea puoluesihteerin ykkösprioriteetti on olla SDP:n järjestökoneen renki ja johtaja.
Mielestäni puolueen jäsenten keskuudessa vallitsee vahva yksimielisyys siitä, että nyt on oikea aika avata SDP:n politiikan valmistelua ja vietävä se lähemmäksi puolueen jäseniä ja kannattajia. Tämä ei tule olemaan mikään helppo nakki, mikäli avautumisella tarkoitetaan muutakin kuin pelkästään esimerkiksi avointa nettiportaalia tms. Haaste on iso ja kaikki keinot on otettava käyttöön. Järjestöuudistamisen ja poliittisen avautumisen pihvi on siinä, että nyt on tärkeämpää osata esittää oikeat kysymykset valmiiden vastausten sijaan. Karl Kautsky jo neuvoi ja Mauno Koivisto siitä muistutti, että tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.
Uskaltaisin väittää, että SDP:n osaamistaso on erittäin korkea. Me olemme poliittisen ohjelmatyön johtava puolue Suomessa. Viime eduskuntavaaleihin lähdettiin erittäin kattavalla vaaliohjelmalla, Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja voidaan pitää lajissaan korkeatasoisina ja viime puoluekokouksessa hyväksytyt visioasiakirjat ovat vertaansa vailla puhumattakaan nyt valmisteilla olevista tulevaisuusasiakirjoista. Mutta kysymys kuuluukin, miten nämä laajat ohjelmat näyttäytyvät meidän kannattajillemme tai puolueen ruohonjuuritason puurtajille? Sen jokainen voi arvioida itse, mutta mielestäni kiistaton johtopäätös on, että jatkossa prosessin tulee olla yhtä tärkeä, ellei jopa tärkeämpi, kuin tuotos.Nyt kun olemme ottamassa poliittisen linjan määrittelyssä askelta avoimuuden suuntaan, on tärkeää, että puheet muuttuvat myös teoiksi.
SDP:n tavoite on jatkossakin olla Suomen suurin ja samalla pääministeripuolue. Sosialidemokraattisen pääministerin ensisijainen tehtävä on ajaa Suomen ja suomalaisten etua, toki SDP:n arvojen ja tavoitteiden pohjalta. Tilanteessa, jossa SDP:n puheenjohtaja kantaa myös pääministerin vastuuta, puoluesihteerin rooli SDP:n kentän äänenä, eli yhdessä avoimesti valmistellun poliittisen linjan vartijana, korostuu. Siksi puoluesihteeri on, paitsi ensisijaisesti järjestökoneen rasvari, myös poliittinen toimija, joka vastaa SDP:n jäsenistölle. Tämä ei tarkoita sitä, että puoluesihteerin tulisi jatkossa automaattisesti olla eduskuntaryhmän jäsen. Se ei myöskään tarkoita, että puoluesihteeri vetäisi täysin omaa linjaa eduskunta- tai hallitusryhmästä riippumatta kuten eräässä puolueessa. Puoluesihteeri pitää nähdä enemmänkin voimavarana tai poliittisena reservinä. Siksi SDP:n puoluesihteeri ei ole vain toiminnanjohtaja, vaan myös poliittinen toimija.
SDP:n uudistumisen mittari on, kuinka uudistuminen näkyy paikallistasolla? Uudistuminen ei saa jäädä vain alun perin Kalliomäen työryhmän toimenpide-ehdotuksista jalostettuihin SDP:n puoluekokousta koskeviin sääntömuutoksiin. Paikallistason toiminta tarvitsee nyt huomattavasti lisää resursseja, tukea, uusia toimintamuotoja, parhaita käytäntöjä ja ihan yksinkertaisesti huomiota. Paikallisosastoihin tarvitaan "positiivinen räjähdys", joka tarkoittaa erilaisten ihmisten kohtaamisesta syntyneen voiman kanavoimista toimintaan.
Meillä ei ole varaa erottaa perinteistä järjestöväkeä ja uusia osaajia, vaan uusia jäseniä on kannustettava toimimaan myös omalla alueellaan. Vastavuoroisesti perinteiset osastot ja toimintamuodot kaipaavat hieman ravistelua tähän päivään. On puhallettava positiivinen henki läpi koko liikkeen ja puoluesihteerillä tulee olla suuret keuhkot täynnä ilmaa.
Järjestöllisestä uudistumisesta on muodostunut, jo puoluekokousaloitteiden lukumäärälläkin mitattuna, SDP:n onnistumisen edellytys. Ja niin pitää myös olla. SDP on kansanliike ja kansanliikettä johtaa kansa. Tämän johtamisjärjestelmän perkaaminen ja sellaisen tiekartan luominen, jonka päässä puolueen jäsenet ja kannattajat kokevat voivansa vaikuttaa entistä paremmin SDP:n tavoitteisiin, ovat mielestäni järjestöllisen uudistumisen edellytykset. Tämän vuoksi Hämeenlinnassa valittavan puoluejohdon ja ennen kaikkea puoluesihteerin ykkösprioriteetti on olla SDP:n järjestökoneen renki ja johtaja.
Mielestäni puolueen jäsenten keskuudessa vallitsee vahva yksimielisyys siitä, että nyt on oikea aika avata SDP:n politiikan valmistelua ja vietävä se lähemmäksi puolueen jäseniä ja kannattajia. Tämä ei tule olemaan mikään helppo nakki, mikäli avautumisella tarkoitetaan muutakin kuin pelkästään esimerkiksi avointa nettiportaalia tms. Haaste on iso ja kaikki keinot on otettava käyttöön. Järjestöuudistamisen ja poliittisen avautumisen pihvi on siinä, että nyt on tärkeämpää osata esittää oikeat kysymykset valmiiden vastausten sijaan. Karl Kautsky jo neuvoi ja Mauno Koivisto siitä muistutti, että tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.
Uskaltaisin väittää, että SDP:n osaamistaso on erittäin korkea. Me olemme poliittisen ohjelmatyön johtava puolue Suomessa. Viime eduskuntavaaleihin lähdettiin erittäin kattavalla vaaliohjelmalla, Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja voidaan pitää lajissaan korkeatasoisina ja viime puoluekokouksessa hyväksytyt visioasiakirjat ovat vertaansa vailla puhumattakaan nyt valmisteilla olevista tulevaisuusasiakirjoista. Mutta kysymys kuuluukin, miten nämä laajat ohjelmat näyttäytyvät meidän kannattajillemme tai puolueen ruohonjuuritason puurtajille? Sen jokainen voi arvioida itse, mutta mielestäni kiistaton johtopäätös on, että jatkossa prosessin tulee olla yhtä tärkeä, ellei jopa tärkeämpi, kuin tuotos.Nyt kun olemme ottamassa poliittisen linjan määrittelyssä askelta avoimuuden suuntaan, on tärkeää, että puheet muuttuvat myös teoiksi.
SDP:n tavoite on jatkossakin olla Suomen suurin ja samalla pääministeripuolue. Sosialidemokraattisen pääministerin ensisijainen tehtävä on ajaa Suomen ja suomalaisten etua, toki SDP:n arvojen ja tavoitteiden pohjalta. Tilanteessa, jossa SDP:n puheenjohtaja kantaa myös pääministerin vastuuta, puoluesihteerin rooli SDP:n kentän äänenä, eli yhdessä avoimesti valmistellun poliittisen linjan vartijana, korostuu. Siksi puoluesihteeri on, paitsi ensisijaisesti järjestökoneen rasvari, myös poliittinen toimija, joka vastaa SDP:n jäsenistölle. Tämä ei tarkoita sitä, että puoluesihteerin tulisi jatkossa automaattisesti olla eduskuntaryhmän jäsen. Se ei myöskään tarkoita, että puoluesihteeri vetäisi täysin omaa linjaa eduskunta- tai hallitusryhmästä riippumatta kuten eräässä puolueessa. Puoluesihteeri pitää nähdä enemmänkin voimavarana tai poliittisena reservinä. Siksi SDP:n puoluesihteeri ei ole vain toiminnanjohtaja, vaan myös poliittinen toimija.
SDP:n uudistumisen mittari on, kuinka uudistuminen näkyy paikallistasolla? Uudistuminen ei saa jäädä vain alun perin Kalliomäen työryhmän toimenpide-ehdotuksista jalostettuihin SDP:n puoluekokousta koskeviin sääntömuutoksiin. Paikallistason toiminta tarvitsee nyt huomattavasti lisää resursseja, tukea, uusia toimintamuotoja, parhaita käytäntöjä ja ihan yksinkertaisesti huomiota. Paikallisosastoihin tarvitaan "positiivinen räjähdys", joka tarkoittaa erilaisten ihmisten kohtaamisesta syntyneen voiman kanavoimista toimintaan.
Meillä ei ole varaa erottaa perinteistä järjestöväkeä ja uusia osaajia, vaan uusia jäseniä on kannustettava toimimaan myös omalla alueellaan. Vastavuoroisesti perinteiset osastot ja toimintamuodot kaipaavat hieman ravistelua tähän päivään. On puhallettava positiivinen henki läpi koko liikkeen ja puoluesihteerillä tulee olla suuret keuhkot täynnä ilmaa.